"Uutta uruille" Joensuun kirkossa klo 19.

Joensuun musiikkitalven konsertti. 

Tuomas Pyrhönen: urut
Hannu Porkka: lyömäsoittimet

 

Sergei Ivanovitch Tanejev: Koraalivariaatiot (1913)
(1856-1915)

Sofia Gubaidulina: Detto I - Sonaatti uruille ja lyömäsoittimille (1978)
(1931- )

Arvo Pärt: Pari intervallo (1976)
(1935- )

Osvaldas Balakauskas. Sonaatti n:o 3 uruille (2003)
(1937- )

 

Lyömäsoittaja Hannu Porkka on monipuolinen muusikko, joka on Sibelius-Akatemian opintojensa 1977-80 jälkeen soittanut niin klassista musiikkia, teatterimusiikkia kuin rockiakin. Hän vaikutti aikoinaan joensuulaisissa Hassisen Koneessa ja Kosmonautsissa. Joensuun kaupunginorkesterin lyömäsoittajan ja äänenjohtajan toimensa lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä monien tanssi-, näyttämö- ja säveltaiteilijoiden (mm. Ari Numminen, Esa Kirkkopelto, Riitta Vainio, Jari Karttunen, Vando Suvanto, Seppo "Paroni" Paakkunainen) kanssa. Hänen lyömäsoitinkurssinsa ovat myös hyvin kysyttyjä.

 

Musiikkitalven konsertissa "Uutta uruille" Joensuun kirkossa 1.3.2006 klo 19 on ohjelmassa musiikkia uruille ja lyömäsoittimille Venäjältä, Virosta ja Liettuasta.

Sergei Tanejevin Koraalivariaatiot on sävelletty Ranskassa julkaistua urkumusiikkialbumia varten. Tämä teos, joka on yksi harvoja myöhäisromanttisia venäläisiä urkuteoksia, koostuu neljästä lyhyestä osasta: teemasta, kaanonista, basso ostinatosta (bassossa samaa aihetta toistetaan) ja fughetasta (pieni fuuga). Tanejev oli tuon ajan arvostetuin kontrapunktin opettaja Venäjällä. Hänen tunnetuimmat oppilaansa olivat Aleksander Skrjabin ja Sergei Rahmaninov. Hieman Bachin tapaan Tanejev antaa usein painoarvoa eri säveltasoille yhtaikaa (polyfonia, kontrapunkti), toisin kuin usein venäläisessä romanttisessa musiikissa, jossa on tavallisemmin selkeä melodia ja selkeä säestys (homofonia). Kiinnostavana yksityiskohtana voi mainita, että Tanejevin sävellystuotantoon kuuluu neljän sinfonian ja kahdeksan jousikvarteton lisäksi kaksi hengellisiin teksteihin sävellettyä kantaattia ("Johannes Damaskolainen" ja "Psalmia lukiessa").

Sofia Gubaidulina on tunnetuin venäläinen naissäveltäjä kautta aikojen. Hän on alunperin tataari, mutta tällä hetkellä hän asuu Saksassa. Gubaidulina on mystikko, joka on usein säveltänyt hengellisiin teksteihin. Hänen vaikuttavimpiin teoksiinsa kuuluvat Auringonlaulu (Franciscus Assisilaisen mukaan) ja Johannes-passio. Detto I on haasteellinen teos esittäjilleen, sillä siinä käytetään hyväksi monenlaisia sävellystekniikoita. Molemmat muusikot improvisoivat myös graafisten nuottipalkkien mukaan. Teos ei siis ole perinteisessä mielessä sonaatti. Oleellista siinä on soittimien välien vuoropuhelu ja vapaasti esteetön mielikuvituksen lento.

Arvo Pärt on Baltian maiden säveltäjistä nimekkäin. Hän on hiljattain muuttanut takaisin Tallinnaan asuttuaan parisenkymmentä vuotta Berliinissä. Pärtin tyyliä voi luonnehtia uusyksinkertaiseksi mutta ei kuitenkaan minimalistiseksi amerikkalaisessa mielessä. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat kirjoitettu toisaalta lauluäänille ja toisaalta jousisoittimille. Pari intervallo (Kaksi intervallia) on melkeinpä eleetön ja mietiskelevä urkuteos, joka on kirjoitettu säveltäjän ystävän muistolle. Se on Pärtin ensimmäinen urkuteos. Teoksen motto on: "Elämmepä siis tai kuolemme, me kuulumme Herralle" (Room.14:8).

Osvaldas Balakauskas on puolestaan Liettuan tunnetuimpia säveltäjiä. Hän toimi Ranskan, Espanjan ja Portugalin Liettuan suurlähettiläänä pian Liettuan itsenäistyttyä. Merkillepantava piirre liettualaisessa, sangen monityylisessä musiikissa on se, että se on tuskin ollenkaan tunnettua muualla maailmassa. Yksi harvoja ei-liettualaisia muusikoita, joka on kansainvälisesti tehnyt liettualaista musiikkia tunnetuksi, on kapellimestari Juha Kangas. Nyky-Liettuan merkittävimpiä säveltäjiä Balakauskasin ohella ovat Onute Narbutaite, Bronius Kutavicius ja Vytautas Barkauskas. Balakauskasin sonaatti uruille n:o 3 on päivätty valmistuneeksi Vilnassa 15.2.2003. Teosta voisi kutsua "jazzahtavaksi 2000-luvun triosonaatiksi", sillä se on valtaosaltaan kolmiääninen sävellys (oikea ja vasen käsi sekä jalkio) kuten Bachin triosonaatit uruille. Siinä on kosolti eriskummallisia ja oikukkaita synkooppiharmonioita sekä herkullista jammailua. Teoksen on esittänyt aiemmin ainoastaan
yhdysvaltalainen urkuri Carson O.Cooman, joten tänä iltana siitä kuullaan Euroopan ensiesitys. Nauhoitin tämän teoksen ja 2 muuta liettualaista urkuteosta Suomen Yleisradiolle Helsingin tuomiokirkossa 24.1.2006.
 

Tuomas Pyrhönen

 

takaisin...