Konsertti Malmin kirkossa 21.6.2006 klo 20
Johann Sebastian Bach: Fantasia ja fuuga g-molli, BWV 542
(1685-1750)
Wolfgang Amadeus Mozart: Andante F-duuri, KV 616
(1756-1791)
Robert Schumann: Ennustajalintu pianosarjasta Metsäkuvia, op.82
(1810-1856) (sovitus Tuomas Pyrhönen)
Leos Janacek: Pöllö ei ole lentänyt pois pianosarjasta Umpeenkasvaneella
polulla
(1854-1928) (sovitus Tuomas Pyrhönen)
Toivo Kuula: Lampaan polska
(1883-1918) (sovitus Tuomas Pyrhönen)
Franz Schubert: Forelli, op.32
(1797-1828) (sovitus Tuomas Pyrhönen)
Osvaldas Balakauskas: Sonaatti uruille n:o 3 (2003)
(1937- )
Johann Sebastian Bachin yksi mestarillisimpia urkuteoksia on Fantasia ja fuuga g-molli. Teosta ei liene alun perin tarkoitettu pariksi. Fantasia on jyrkkine sävellajinvaihdoksineen säveltäjänsä radikaaleimpia ja oiva esimerkki ns. Stylus Phantasticus -ilmaisusta. Virtuoosisuus ja improvisatorisuus olivat sille tunnusomaisia piirteitä. Fuuga on puolestaan rakenteeltaan varsin yksinkertainen mutta samalla hyvin mieleenpainuva.
Wolfgang Amadeus Mozartin syntymästä tulee tänä vuonna 250 vuotta. Noin puoli vuotta ennen kuolemaansa eli toukokuussa vuonna 1791 hän sävelsi tämän paimentunnelmaisen Andantensa. Se on sävelletty erään wieniläisen kreivin omistamaa museota varten. Paitsi roomalaisia patsaita siellä oli nähtävänä myös mekaanisia urkuja.
Robert Schumannin Metsäkuvia pianolle, op.82 on sävelletty vuosina 1848-49. Saksalaisessa romantiikassa metsällä oli suuri vaikutus runoilijoihin, kirjailijoihin ja säveltäjiin. Schumannin Ennustajalintu on Janacekin pöllön tavoin salaperäinen ja arvotuksellisuudessaan se kuvastaa oletettavasti säveltäjänsä sielun liikkeitä.
Leos Janacek oli 1900-luvun alun merkittävin tsekkiläinen säveltäjä. Hänen pianoteoksensa Umpeenkasvaneella polulla (1901-08) sisältää kaksi sarjaa, joissa on yhteensä 15 kappaletta. Pöllö ei ole lentänyt pois on näistä järjestyksessään kymmenes. Ei ole varmaa tietoa siitä, miksi säveltäjä alun perin kirjoitti tämän teoksen. Nyt kuultava kappale heijastanee salaperäisyydessään yhtäältä säveltäjän lapsuuden muistoja, toisaalta taas surua säveltäjän tyttären kuolemasta.
Toivo Kuulan Lampaan polska perustuu portugalilaiseen La Folia -sävelmään (portugaliksi mielettömyys). Tätä teemaa ovat käyttäneet teoksissaan myös mm. Arcangelo Corelli ja Sergei Rahmaninov. Kuulan hieman urkumainen, pianolle kirjoittama muunnelmateos on vuodelta 1915, kolme vuotta ennen säveltäjän traagista kuolemaa.
Franz Schubertin Forelli (1817) on raikas ja hyvin suosittu yksinlaulu. Christian Schubartin runo kertoo kalastajasta, joka lopulta sieppaa saaliinsa. Tämä laulu on mitä ilmeisimmin yhteiskuntasatiiri. Kalastaja on vehkeilijä, joka ottaa heikompiosaisen kiinni. Laulun melodia kuullaan tällä kertaa urkujen jalkiolla soitettuna.
Osvaldas Balakauskas on liettualaisista säveltäjistä yksi kaikkein tunnetuimpia. Hän toimi Ranskan, Espanjan ja Portugalin suurlähettiläänä Liettuan itsenäistyttyä. Balakauskas on säveltänyt mm. kamari- ja orkesterimusiikkia, 2 balettia sekä hiljattain Naxosille levytetyn Requiemin. Hän on sangen omintakeinen säveltäjä. Balakauskas yhdistää
omaleimaisesti diatoniikkaa ja jazz-elementtejä. Vaikka hän ei olekaan urkuri, hän on kirjoittanut uruille 3 sonaattia. Näistä kolmas on päivätty valmistuneeksi Vilnassa 15.2.2003. Tässä "jazzahtavassa 2000-luvun triosonaatissa" säveltäjä kirjoittaa herkullisesti jammailevaa musiikkia. Teos on miltei täynnä eriskummallisia ja oikukkaita rytmejä sekä harmonioita.
Tuomas Pyrhönen