Konsertti Liperin kirkossa 28.6.2006 klo 19
Johann Sebastian Bach: Fantasia ja fuuga g-molli, BWV 542
(1685-1750)
Wolfgang Amadeus Mozart: Andante F-duuri, KV 616
(1756-1791)
Robert Schumann: Ennustajalintu pianosarjasta Metsäkuvia, op.82
(1810-1856) (sovitus Tuomas Pyrhönen)
Aimo Känkänen: Elegia (1986)
(1922- )
Franz Schubert: Forelli, op.32 (sovitus Tuomas Pyrhönen)
(1797-1828)
Louis Vierne: Andantino (Fantasiakappaleita I),op.51
(1870-1937)
Tuomas Pyrhönen: Improvisaatio annetusta teemasta
(1969- )
Mikalojus Konstantinas Ciurlionis: Fuuga cis-molli (1902)
(1875-1911)
Olivier Messiaen: Ikuisia päämääriä teoksesta Vapahtajan syntymä
(1908-1992)
Johann Sebastian Bachin yksi mestarillisimpia urkuteoksia on Fantasia ja fuuga g-molli. Teosta ei liene alun perin tarkoitettu pariksi. Fantasia on jyrkkine sävellajinvaihdoksineen säveltäjänsä radikaaleimpia ja oiva esimerkki ns. Stylus Phantasticus -ilmaisusta. Virtuoosisuus ja improvisatorisuus olivat sille tunnusomaisia piirteitä. Fuuga on puolestaan rakenteeltaan varsin yksinkertainen mutta samalla hyvin mieleenpainuva.
Wolfgang Amadeus Mozartin syntymästä tulee tänä vuonna 250 vuotta. Noin puoli vuotta ennen kuolemaansa eli toukokuussa vuonna 1791 hän sävelsi tämän paimentunnelmaisen Andantensa. Se on sävelletty erään wieniläisen kreivin omistamaa museota varten. Paitsi roomalaisia patsaita siellä oli nähtävänä myös mekaanisia urkuja.
Robert Schumannin Metsäkuvia pianolle, op.82 on sävelletty vuosina 1848-49. Saksalaisessa romantiikassa metsällä oli suuri vaikutus runoilijoihin, kirjailijoihin ja säveltäjiin. Schumannin Ennustajalintu on luonteeltaan salaperäinen. Arvotuksellisuudessaan se kuvastaa oletettavasti säveltäjänsä sielun liikkeitä.
Aimo Känkänen on Lahden Urkuviikkojen perustaja. Hän toimi myös Lahden Ristinkirkon urkurina. Känkänen on säveltänyt pääasiassa urku- ja laulumusiikkia. Elegia on sävelletty varta vasten siunaustilaisuuteen ja on siten tervetullut ja mainio lisä usein niin kapea-alaiseen siunaustilaisuusohjelmistoon.
Franz Schubertin Forelli (1817) on raikas ja hyvin suosittu yksinlaulu. Christian Schubartin runo kertoo kalastajasta, joka lopulta sieppaa saaliinsa. Tämä laulu on mitä ilmeisimmin yhteiskuntasatiiri. Kalastaja on vehkeilijä, joka ottaa heikompiosaisen kiinni. Laulun melodia kuullaan tällä kertaa urkujen jalkiolla soitettuna.
Louis Vierne oli 1900-luvun alun merkittävimpiä urkureita ja urkusäveltäjiä. Hän toimi Notre Dame -kirkon urkurina Pariisissa, vaikka oli syntymästään asti sokea. Viernen urkutuotantoon kuuluu kuusi urkusinfoniaa ja mm.24 Fantasiakappaletta, joista tänä iltana kuullaan toinen, Andantino, ensimmäisestä vihkosta. Se on sävelletty vuonna 1926.
Improvisaatio on musiikkia, joka syntyy tässä ja nyt. Miltä se loppujen lopuksi kuulostaa, siihen vaikuttaa ratkaisevasti sekä urkurin että kuulijan mieliala. Kiintoisaa on se, mikä teema on, sillä periaatteessa mistä tahansa teemasta voi improvisoida. Olennaista improvisaatiossa on myös mielestäni yllätyksellisyys. Improvisoija itsekin voi yllättyä siitä, mitä saa tai ei saa aikaan!
Mikalojus Konstantinas Ciurlionis oli 1800-1900-luvun taitteen merkittävin liettualainen säveltäjä. Tyyliltään Ciurlionis oli myöhäisromantikko, joka läheni myöhäisteoksissaan atonaalisuutta. Paitsi säveltäjä hän oli myös symbolistinen taidemaalari, jona hän itse asiassa on maailmankuulu. Ciurlionisin fuuga cis-molli vuodelta 1902 on kaunis esimerkki säveltäjän romanttisesta polyfoniasta.
Olivier Messiaen oli 1900-luvun merkittävin urkumusiikin säveltäjä. Lisäksi hän oli hyvin arvostettu pedagogi ja urkuri. Hän toimi noin 60 vuoden ajan Pariisin St. Trinite -kirkon urkurina. Messiaenin laajan urkutuotannon tunnetuin teos lienee Vapahtajan syntymä vuodelta 1935. Musiikin historian yksi kaikkein hitaimmista sävellyksistä on nyt kuultava Ikuisia päämääriä, joka heijastaa Jumalan salaisuutta ja tulevaa Jeesuksen syntymää. Sitä säveltäjä läpivalaisee hartaalla katolisuudellaan.
Toivo Kuulan Lampaan polska perustuu portugalilaiseen La Folia -sävelmään (portugaliksi mielettömyys). Tätä teemaa ovat käyttäneet teoksissaan myös mm. Arcangelo Corelli ja Sergei Rahmaninov. Kuulan hieman urkumainen, pianolle kirjoittama muunnelmateos on vuodelta 1915, kolme vuotta ennen säveltäjän traagista kuolemaa.
Tuomas Pyrhönen