Organum-seuran kesäkonsertti Juvan kirkossa 30.6.2006 klo 19

 

Konsertissa soittavat Tuomas Pyrhösen lisäksi Jari Piikki, Arto Ristolainen, Ville Urponen ja Riikka Viljakainen. Juontajana toimii Hannu Taanila. Konsertti kuullaan suorana radio Ylen Ykkösellä klo 19.00 lähtien (n. 22.00 asti).

 

Leos Janacek: Pöllö ei ole lentänyt pois pianosarjasta Umpeenkasvaneella
polulla
(1854-1928) (sovitus Tuomas Pyrhönen)

Franz Schubert: Forelli, op.32
(1797-1828) (sovitus Tuomas Pyrhönen)

Robert Schumann: Ennustajalintu pianosarjasta Metsäkuvia, op.82
(1810-1856) (sovitus Tuomas Pyrhönen)

Anatoli Ljadov: Musiikillinen nuuskarasia, op.32
(1855-1914) (sovitus Tuomas Pyrhönen)

Toivo Kuula: Lampaan polska
(1883-1918) (sovitus Tuomas Pyrhönen)
 

Leos Janacek oli 1900-luvun alun merkittävin tsekkiläinen säveltäjä. Hänen pianoteoksensa Umpeenkasvaneella polulla (1901-08) sisältää kaksi sarjaa, joissa on yhteensä 15 kappaletta. Pöllö ei ole lentänyt pois on näistä järjestyksessään kymmenes. Ei ole varmaa tietoa siitä, miksi säveltäjä alunperin kirjoitti tämän teoksen. Nyt kuultava kappale heijastanee salaperäisyydessään yhtäältä säveltäjän lapsuuden muistoja, toisaalta taas surua säveltäjän tyttären kuolemasta.

Franz Schubertin Forelli (1817) on raikas ja hyvin suosittu yksinlaulu. Christian Schubartin runo kertoo kalastajasta, joka lopulta sieppaa saaliinsa. Tämä laulu on mitä ilmeisimmin yhteiskuntasatiiri. Kalastaja on vehkeilijä, joka ottaa heikompiosaisen kiinni. Laulun melodia kuullaan tällä kertaa urkujen jalkiolla soitettuna.

Robert Schumannin Metsäkuvia pianolle, op.82 on sävelletty vuosina 1848-49. Saksalaisessa romantiikassa metsällä oli suuri vaikutus runoilijoihin, kirjailijoihin ja säveltäjiin. Schumannin Ennustajalintu on Janacekin pöllön tavoin salaperäinen ja arvoituksellisuudessaan se kuvastaa oletettavasti säveltäjänsä sielun liikkeitä.

Anatoli Ljadov (1855-1914) oli venäläinen säveltäjä, jota Igor Stravinsky ylisti sukupolvensa edistyksellisimmäksi säveltäjäksi. Musiikillinen nuuskarasia, op.32 (1893) on vitsikäs miniatyyri. Se on alun alkaen pianoteos, jonka säveltäjä myöhemmin orkestroi. Säveltäjä on antanut kappaleelleen alaotsikon:"Pilavalssi".

Toivo Kuulan Lampaan polska perustuu portugalilaiseen La Folia -sävelmään (portugaliksi mielettömyys). Tätä teemaa ovat käyttäneet teoksissaan myös mm. Arcangelo Corelli ja Sergei Rahmaninov. Kuulan hieman urkumainen, pianolle kirjoittama muunnelmateos on vuodelta 1915, kolme vuotta ennen säveltäjän traagista kuolemaa.

Tuomas Pyrhönen
 

 

takaisin...