Konsertti Helsingin Johanneksenkirkossa 2.8.2006 klo 20

 

Carl Maria von Weber: Alkusoitto oopperasta Oberon (sovitus Samuel P.Warren)
(1786-1826)

Robert Schumann: Ennustajalintu pianosarjasta Metsäkuvia,op.82
(1810-1856)         (sovitus Tuomas Pyrhönen)

Modest Musorgski: Alkusoitto "Aamunkoitto Moskovan-joella" oopperasta Hovanstsina
(1839-1881)         (sovitus Tuomas Pyrhönen)

Toivo Kuula: Lampaan polska (sovitus Tuomas Pyrhönen)
(1883-1918)

Franz Schubert: Forelli, op.32 (sovitus Tuomas Pyrhönen)
(1797-1828)

Emanuel Chabrier: Scherzo-valssi (sovitus Tuomas Pyrhönen)
(1841-1894)

Leos Janacek: Pöllö ei ole lentänyt pois teoksesta Umpeenkasvaneella polulla
(1854-1928)   (sovitus Tuomas Pyrhönen)

Osvaldas Balakauskas: Sonaatti n:o 3 uruille (2003)
(1937- )


Carl Maria von Weber oli varhaisen saksalaisen romantiikan merkittävimpiä säveltäjiä. Hänen klarinettikonserttonsa ja oopperansa Taika-ampuja ovat klassikkoja. Vähemman tunnettu on hänen viimeinen, alunperin englanninkielinen keijuoopperansa Oberon. Se on hyvin viehättävä ja yleisöystävällinen teos. Yhdysvaltalainen urkuvirtuoosi Samuel P.Warren on sovittanut tämän, orkesterikonserttikappaleenakin melko usein soitetun viehkeän alkusoiton.

Robert Schumannin Metsäkuvia pianolle, op.82 on sävelletty vuosina 1848-49. Saksalaisessa romantiikassa metsällä oli suuri vaikutus runoilijoihin, kirjailijoihin ja säveltäjiin. Schumannin Ennustajalintu on Janacekin pöllön tavoin luonteeltaan salaperäinen. Arvoituksellisuudessaan se kuvastaa oletettavasti säveltäjän sielun liikkeitä.

Modest Musorgski oli 1800-luvun edistyksellisin venäläinen säveltäjä. Valitettavan monet hänen teoksistaan jäivät keskeneräisiksi. Niin kävi myös oopperalle Hovanstsina, joka sijoittuu 1600-luvun Venäjälle. Tämän oopperan orkestroivat niin Nikolai Rimski-Korsakov kuin Dmitri Sostakovitskin. Sostakovitsin orkestraatiota on pidetty karuudessaan lähempänä Musorgskin tyyliä kuin Rimski-Korsakovin romanttista näkemystä. Paimentunnelmainen alkusoitto "Aamunkoitto Moskovan-joella" kuullaan nyt tässä konsertissa.

Toivo Kuulan Lampaan polska perustuu portugalilaiseen La Folia-sävelmään (portugaliksi mielettömyys). Tätä teemaa ovat käyttäneet teoksissaan myös mm.Arcangelo Corelli ja Sergei Rahmaninov. Kuulan hieman urkumainen, pianolle kirjoittama muunnelmateos on vuodelta 1915, kolme vuotta ennen säveltäjän traagista kuolemaa.

Franz Schubertin Forelli (1817) on raikas ja hyvin suosittu yksinlaulu. Christian Schubartin runo kertoo kalastajasta, joka lopulta sieppaa saaliinsa. Tämä laulu on mitä ilmeisimmin yhteiskuntasatiiri. Kalastaja on vehkeilijä, joka ottaa heikompiosaisen kiinni. Laulun melodia kuullaan tällä kertaa urkujen jalkiolla soitettuna.

Emanuel Chabrier on vähemmän tunnettu 1800-luvun lopun ranskalaisista säveltäjistä. Esimerkikisi tunnetummat maanmiehensä Maurice Ravel ja Francis Poulenc pitivät häntä suuressa arvossa. Chabrierin Scherzo-valssi on riehakas ja riemullinen päätösosa pianoteokselle "Maalauksellisia kuvia". Säveltäjä myös orkestroi tämän ja 3 muutakin osaa tästä teoksesta, jolloin siitä tuli "Pastoraalisarja".

Leos Janacek oli 1900-luvun alun merkittävin tsekkiläinen säveltäjä. Hänen pianoteoksensa Umpeenkasvaneella polulla (1901-08) sisältää kaksi sarjaa, joissa on yhteensä 15 kappaletta. Pöllö ei ole lentänyt pois on näistä järjestyksessään kymmenes. Ei ole varmaa tietoa siitä, miksi säveltäjä alun alkaen kirjoitti tämän teoksen. Nyt kuultava kappale heijastanee salaperäisyydessään yhtäältä säveltäjän lapsuuden muistoja, toisaalta taas surua säveltäjän tyttären kuolemasta.

Osvaldas Balakauskas on liettualaisista säveltäjistä yksi kaikkein tunnetuimpia. Hän toimi Ranskan, Espanjan ja Portugalin suurlähettiläänä Liettuan itsenäistyttyä. Balakauskas on säveltänyt mm. kamari- ja orkesterimusiikkia, 2 balettia sekä hiljattain Naxosille levytetyn Requeimin. Hän on sangen omintakeinen säveltäjä. Balakauskas yhdistää omaleimaisesti diatoniikkaa ja jazz-elementtejä. Vaikka hän ei olekaan urkuri, hän on kirjoittanut uruille 3 sonaattia. Näistä kolmas on päivätty valmistuneeksi Vilnassa 15.2.2003. Tässä "jazzahtavassa 2000-luvun triosonaatissa" säveltäjä kirjoittaa herkullisesti jammailevaa musiikkia. Teos on miltei täynnä eriskummallisia ja oikukkaita rytmejä sekä harmonioita.

 

Tuomas Pyrhönen
 

 

takaisin...