Konsertti Lahden Ristinkirkossa ma 2.7.2007 klo 19.
Tuomas Pyrhönen, urut
OHJELMA
Johann Sebastian Bach: Praeludium et Fuga e, BWV 548
(1685-1750)
Toivo Kuula: Lampaan polska (sovitus Tuomas Pyrhönen)
(1883-1918)
Osvaldas Balakauskas: Sonaatti Nr.3 (2003)
(1937- )
Jean Sibelius: Melisanden kuolema musiikista näytelmään Pelleas ja Melisande
(1865-1957) (sovitus Tuomas Pyrhönen)
Max Reger: Fantasie über den Choral "Halleluja! Gott zu loben bleibe meine
(1873-1916) Seelenfreud!", op.52 Nr.3
Johann Sebastian Bach käyttää e-molli-preludissaan BWV 548 hyväkseen barokin ajan konserttomuotoa. Preludi koostuu ritornello- ja episodijaksojen vaihdoksista. Se, kuten fuugakin, on luonteeltaan vakava ja voimakas mutta toisaalta rauhaton ja alistunut - melkeinpä ahdistunut. Tästä erinomainen esimerkki on preludin kahden ensimmäisen sävelen (h-g) muodostama pieni seksti-intervalli, Fuuga on ABA-muotoinen. Sen välijakso on hurjassa virtuoosisuudessaan ainutlaatuinen Bachin tuotannossa. Preludi ja fuuga e-molli on sävelletty luultavasti 1720-1730-luvun taitteessa Leipzigissa.
Toivo Kuulan Lampaan polska perustuu portugalilaiseen La Folia -sävelmään (portugaliksi ´mielettömyys´). Tätä teemaa ovat käyttäneet teoksissaan myös mm.Arcangelo Corelli ja Sergei Rahmaninov. Kuulan hieman urkumainen, pianolle kirjoittama muunnelmateos on vuodelta 1915, kolme vuotta ennen säveltäjän traagista kuolemaa.
Osvaldas Balakauskas on liettualaisista säveltäjistä yksi kaikkein tunnetuimpia. Hän toimi Ranskan, Espanjan ja Portugalin suurlähettiläänä Liettuan itsenäistyttyä. Balakauskas on säveltänyt mm. kamari- ja orkesterimusiikkia, 2 balettia sekä hiljattain Naxosille levytetyn Requiemin. Hän on sangen omintakeinen säveltäjä. Balakauskas yhdistää omaleimaisesti diatoniikkaa ja jazz-elementtejä. Vaikka hän ei olekaan urkuri, hän on kirjoittanut uruille 3 sonaattia. Näistä kolmas on päivätty valmistuneeksi Vilnassa 15.2.2003. Tässä "jazzahtavassa 2000-luvun triosonaatissa" säveltäjä kirjoittaa herkullisesti jammailevaa musiikkia. Kolmiosainen teos on miltei täynnä eriskummallisia ja oikukkaita rytmejä sekä harmonioita.
Jean Sibelius sävelsi musiikkia useisiin näytelmiin. Näistä yksi suosituimpia on musiikki belgialaisen symbolistin Maurice Maeterlinckin näytelmään Pelléas ja Mélisande (1905). Helsingin Ruotsalaiselle Teatterille sävelletty musiikki päättyy sydäntä särkevän sibeliaanisesti Melisanden kuolemaan. Urkusovituksessani käytän hyväkseni Ristinkirkon urkujen viuluäänikertoja. Onhan juuri jousilla erittäin tärkeä rooli Melisanden kuoleman alkuperäisessä orkesteriversiossa.
Saksalainen Max Reger oli sangen tuottelias säveltäjä. Pelkästään hänen urkutuotantonsa on hyvin laaja. Vuoden 1900 syyskuussa hän kirjoitti opuksensa 52 kaikki kolme koraalifantasiaa! Tämä opus on yksi kokonaisuus, vaikka sen fantasioita tietenkin soitetaan yksittäisinäkin. Koraalifantasioista viimeinen "Halleluja! Gott zu loben, bleibe meine Seelenfreud!" ("Halleluja! Jumalan ylistys olkoon aina sieluni ilo!") sisältää 7 osaa. Viimeinen näistä on laaja fuuga, joka huipentaa teoksen. Sen lopussa fuugan teema ja koraaliteema soivat yhtaikaa.
Tuomas Pyrhönen