Tuomas Pyrhönen

TURUN URKUJUHLAT 2007
Konsertti Mikaelinkirkossa to 25.10.2007 klo 19.

Tuomas Pyrhönen, urut

OHJELMA

Peteris Vasks:                 Te Deum (1991)
(1946- )

Osvaldas Balakauskas:      Sonata Nr. 3 for organ (2003)
(1937- )

Arvo Pärt:                       Pari intervallo (1976)
(1935- )

Sakari Mononen:               Preludi ja Pastoraali Partitasta, op.4,
(1928-1997)                    (1960)

Aimo Känkänen:                Sarja uruille (1993)
(1922- )                                -Yö
                                           -Yökehrääjä
                                           -Kuutamo

Igor Stravinsky:                Kehtolaulu ja Finaali baletista Tulilintu
(1882-1971)                    (sovitus Maurice Besly)

kesto n.60 min

Peteris Vasks on tämän hetken tunnetuin ja soitetuin latvialainen säveltäjä. Hän on valinnut teoksilleen usein ohjelmallisia nimiä. Luonnon ja ihmisen suhde sekä elämän kauneus ovat hänelle läheisiä teemoja ja näistä hän on myös usein innoituksensa lähteen sävellystyölleen saanut. Mutta toisaalta Vasks on erityisen huolissaan uhkaavasta ekologisesta rappiosta ja ihmiskunnan moraalisesta pahoinvoinnista. Hän on opiskellut sävellyksen lisäksi kontrabassonsoittoa. Vasksin tuotantoon kuuluu orkesteriteoksia (mm.3 sinfoniaa ja lukuisia teoksia jousiorkesterille sekä mm.viulukonsertto), kamarimusiikkia ja vokaalitoeksia. Uruille hän on kirjoittanut puolentusinaa teosta. Konserttini avaa hänen Te Deuminsa, joka on Latvian urkuklllan tilaama ja kantaesitetty New Yorkissa lokakuussa 1991.

Osvaldas Balakauskas on liettualaisista säveltäjistä yksi kaikkein tunnetuinpia. Hän toimi Ranskan, Espanjan ja Portugalin suurlähettiläänä maansa itsenäistyttyä. Balakauskas on säveltänyt mm.5 sinfoniaa, 2 balettia, kamarimusiikkia sekä hiljattain Naxosille levytetyn Requiemin. Hän on sangen omintakeinen säveltäjä. Balakauskas yhdistää omaleimaisesti diatoniikkaa ja jazz-elementtejä. Tyyliään hän on kutsunut "konsonoivaksi sarjallisuudeksi". Vaikka hän ei olekaan urkuri, hän on kirjoittanut uruille 3 sonaattia. Näistä kolmas on päivätty valmistuneeksi Vilnassa 15.2.2003. Tässä "jazzahtavassa 2000-luvun triosonaatissa" säveltäjä kirjoittaa herkullisesti jammailevaa musiikkia. Kolmiosainen teos (osilla ei ole tempomerkintöjä, ainoastaan metronomiluvut) on miltei täynnä eriskummallisia ja oikukkaita rytmejä sekä harmonioita. Soitin tämän teoksen Liettuan ensiesityksen Vilnan Pyhän Kasimirin kirkossa 8.7.2007.

Arvo Pärt on Baltian maiden säveltäjistä nimekkäin. Hän on hiljattain muuttanut takaisin Tallinnaan asuttuaan parikymmentä vuotta Berliinissä. Pärtin tyyliä voisi luonnehtia ns.uusyksinkertaisuudeksi, mutta amerikkalaisen minimalismin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat toisaalta kirjoitettu lauluäänille, toisaalta jousisoittimille. Pari intervallo (Kaksi intervallia) on eleetön ja mietiskelevä urkuteos, joka on kirjoitettu säveltäjän ystävän muistolle. Se on myös ensimmäinen Pärtin urkuteos ja sen mottona on: "Elämmepä tai kuolemme, me kuulumme Herralle" (Room.14:8).

Sakari Mononen oli säveltäjä, kirkkomuusikko ja pedagogi. Hän toimi sekä kirkkomuusikkona Kuopion Alavan kirkossa että opettajana Kuopion konservatoriossa. Mononen opiskeli Sibelius-Akatemiassa sävellystä Einar Englundin johdolla sekä urkujensoittoa Tauno Äikään oppilaana. Hänen sävellystuotantoonsa kuuluu urkuteosten lisäksi yksin- ja kuorolauluja, pianomusiikkia, kamarimusiikkia ja sinfonia. Säveltäjänä Mononen on nykyään jäänyt lähes täysin unohduksiin. Hän aloitti 1960-luvulla säveltäjän uransa ajan virtauksia seuraten ja rivitekniikkaa hyödyntäen. 1960-luvulla hän sävelsi Suomen oloissa harvinaiset 3 urkusonaattia (v.1963-1965). 1970-luvulta alkaen hänen musiikkinsa tyyli muuttui helpommin lähestyttäväksi vapaatonaalisuudeksi. Partita on säveltäjän ensimmäisiä urkuteoksia. Mononen suunnitteli sitä 5-osaiseksi, mutta siitä on olemassa vain kaksi osaa. Teoksen avaava Preludi on harras mutta samalla jotenkin hilpeäluontoinen. Sitä seuraava Pastoraali (Paimentunnelma) on Monosen yksi kauneimpia sävellyksiä perinteisessä melodisessa mielessä.

Aimo Känkäsen Sarja uruille on yötunnelmaista musiikkia. Mystisiä harmonoita ja pelkästään melko hitaita tempoja sisältävä teos on omistettu Kalevi Kiviniemelle. Känkäsen sävelmaalailu on persoonallista mutta kuitenkin jotain, joka mahdollisesti kuulostaa tutulta.

Igor Stravinskin baletti Tulilintu (1910) pohjautuu venäläiseen legendaan nuoresta Ivanista, Tulilintu-nimisestä keijusta ja vihreäkyntisestä Kashei-paholaisesta. Tuskan täyttämä Kehtolaulu johtaa Maurice Beslyn sovituksessa juhlalliseen Finaaliin, jossa juhlitaan Ivanin ja erään Kashein orjana olleen prinsessan kihlausta.

Tuomas Pyrhönen

CRISANTEMI -
A Selection of Organ Transcriptions
Uusi levy ilmestynyt!

Osta levyt verkkokaupasta:

tuomas

tuomaspyrhonen.net