|
|
TURUN
URKUJUHLAT 2007
Konsertti Mikaelinkirkossa to 25.10.2007 klo 19.
Tuomas Pyrhönen, urut
OHJELMA
Peteris Vasks: Te Deum (1991)
(1946- )
Osvaldas Balakauskas: Sonata Nr. 3 for organ (2003)
(1937- )
Arvo Pärt: Pari intervallo (1976)
(1935- )
Sakari Mononen: Preludi ja Pastoraali Partitasta, op.4,
(1928-1997)
(1960)
Aimo Känkänen: Sarja uruille (1993)
(1922- ) -Yö
-Yökehrääjä
-Kuutamo
Igor Stravinsky: Kehtolaulu ja Finaali baletista
Tulilintu
(1882-1971) (sovitus Maurice Besly)
kesto n.60 min
Peteris Vasks on tämän hetken tunnetuin
ja soitetuin latvialainen säveltäjä. Hän on valinnut teoksilleen usein
ohjelmallisia nimiä. Luonnon ja ihmisen suhde sekä elämän kauneus ovat
hänelle läheisiä teemoja ja näistä hän on myös usein innoituksensa
lähteen sävellystyölleen saanut. Mutta toisaalta Vasks on erityisen
huolissaan uhkaavasta ekologisesta rappiosta ja ihmiskunnan moraalisesta
pahoinvoinnista. Hän on opiskellut sävellyksen lisäksi
kontrabassonsoittoa. Vasksin tuotantoon kuuluu orkesteriteoksia (mm.3
sinfoniaa ja lukuisia teoksia jousiorkesterille sekä mm.viulukonsertto),
kamarimusiikkia ja vokaalitoeksia. Uruille hän on kirjoittanut
puolentusinaa teosta. Konserttini avaa hänen Te Deuminsa, joka on
Latvian urkuklllan tilaama ja kantaesitetty New Yorkissa lokakuussa
1991.
Osvaldas Balakauskas on liettualaisista säveltäjistä yksi kaikkein
tunnetuinpia. Hän toimi Ranskan, Espanjan ja Portugalin suurlähettiläänä
maansa itsenäistyttyä. Balakauskas on säveltänyt mm.5 sinfoniaa, 2
balettia, kamarimusiikkia sekä hiljattain Naxosille levytetyn Requiemin.
Hän on sangen omintakeinen säveltäjä. Balakauskas yhdistää
omaleimaisesti diatoniikkaa ja jazz-elementtejä. Tyyliään hän on
kutsunut "konsonoivaksi sarjallisuudeksi". Vaikka hän ei olekaan urkuri,
hän on kirjoittanut uruille 3 sonaattia. Näistä kolmas on päivätty
valmistuneeksi Vilnassa 15.2.2003. Tässä "jazzahtavassa 2000-luvun
triosonaatissa" säveltäjä kirjoittaa herkullisesti jammailevaa
musiikkia. Kolmiosainen teos (osilla ei ole tempomerkintöjä, ainoastaan
metronomiluvut) on miltei täynnä eriskummallisia ja oikukkaita rytmejä
sekä harmonioita. Soitin tämän teoksen Liettuan ensiesityksen Vilnan
Pyhän Kasimirin kirkossa 8.7.2007.
Arvo Pärt on Baltian maiden säveltäjistä nimekkäin. Hän on hiljattain
muuttanut takaisin Tallinnaan asuttuaan parikymmentä vuotta Berliinissä.
Pärtin tyyliä voisi luonnehtia ns.uusyksinkertaisuudeksi, mutta
amerikkalaisen minimalismin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Hänen
tunnetuimmat teoksensa ovat toisaalta kirjoitettu lauluäänille,
toisaalta jousisoittimille. Pari intervallo (Kaksi intervallia) on
eleetön ja mietiskelevä urkuteos, joka on kirjoitettu säveltäjän ystävän
muistolle. Se on myös ensimmäinen Pärtin urkuteos ja sen mottona on:
"Elämmepä tai kuolemme, me kuulumme Herralle" (Room.14:8).
Sakari Mononen oli säveltäjä, kirkkomuusikko ja pedagogi. Hän toimi sekä
kirkkomuusikkona Kuopion Alavan kirkossa että opettajana Kuopion
konservatoriossa. Mononen opiskeli Sibelius-Akatemiassa sävellystä Einar
Englundin johdolla sekä urkujensoittoa Tauno Äikään oppilaana. Hänen
sävellystuotantoonsa kuuluu urkuteosten lisäksi yksin- ja kuorolauluja,
pianomusiikkia, kamarimusiikkia ja sinfonia. Säveltäjänä Mononen on
nykyään jäänyt lähes täysin unohduksiin. Hän aloitti 1960-luvulla
säveltäjän uransa ajan virtauksia seuraten ja rivitekniikkaa hyödyntäen.
1960-luvulla hän sävelsi Suomen oloissa harvinaiset 3 urkusonaattia
(v.1963-1965). 1970-luvulta alkaen hänen musiikkinsa tyyli muuttui
helpommin lähestyttäväksi vapaatonaalisuudeksi. Partita on säveltäjän
ensimmäisiä urkuteoksia. Mononen suunnitteli sitä 5-osaiseksi, mutta
siitä on olemassa vain kaksi osaa. Teoksen avaava Preludi on harras
mutta samalla jotenkin hilpeäluontoinen. Sitä seuraava Pastoraali
(Paimentunnelma) on Monosen yksi kauneimpia sävellyksiä perinteisessä
melodisessa mielessä.
Aimo Känkäsen Sarja uruille on yötunnelmaista musiikkia. Mystisiä
harmonoita ja pelkästään melko hitaita tempoja sisältävä teos on
omistettu Kalevi Kiviniemelle. Känkäsen sävelmaalailu on persoonallista
mutta kuitenkin jotain, joka mahdollisesti kuulostaa tutulta.
Igor Stravinskin baletti Tulilintu (1910) pohjautuu venäläiseen
legendaan nuoresta Ivanista, Tulilintu-nimisestä keijusta ja
vihreäkyntisestä Kashei-paholaisesta. Tuskan täyttämä Kehtolaulu johtaa
Maurice Beslyn sovituksessa juhlalliseen Finaaliin, jossa juhlitaan
Ivanin ja erään Kashein orjana olleen prinsessan kihlausta.
Tuomas Pyrhönen
|
|

CRISANTEMI -
A Selection of Organ Transcriptions
Uusi levy ilmestynyt!
--
Osta levyt verkkokaupasta:

--

-- ©Tuomas Pyrhönen all rights reserved
tuomas
 tuomaspyrhonen.net |