"MEIDÄN ELIAIKAM PYSYYPI"

Konsertti Joensuun kirkossa 3.2.2008 klo 18 ja
Helsingin Paavalinkirkossa 9.2.2008 klo 18

Anneli Hynninen, sopraano
Tuomas Pyrhönen, urut

OHJELMA

ESITTELY

Einojuhani Rautavaara on toisen maailmansodan jälkeen uransa aloittaneista suomalaisista säveltäjistä yksi kaikkein tuotteliaimpia ja merkittävimpiä. Hän opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemian lisäksi mm.Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Rautavaaran tuotanto on hyvin laaja sisältäen oopperoita, orkesteriteoksia, kamarimusiikkia, vokaaliteoksia ja soolosoitinteoksia. Säveltäjä on kirjoittanut 3 merkittävää urkuteosta, joista Toccata on varmaankin soitetuin. Tämä teos koostuu alkufanfaarin ja virtuoosisen jakson vuorottelusta. Mielenkiintoista on havaita se seikka, että tässä sävellyksessä on samoja harmonioita kuin Rautavaaran tunnetuimpiin kuuluvassa teoksessa Cantus Arcticus- konsertto linnuille (ääninauha) ja orkesterille (1972). Toccata huipentuu vaikuttavaan "klusterkoraaliin".

Tapio Tuomelan Itkuvirsi on alun perin hänen Kalevala-aiheisesta oopperastaan Äidit ja tyttäret (1998) Paavo Haavikon tekstiin. Tuomela on itse tehnyt tämän urkusovituksen vuonna 2001 muunnellen hieman myös lauluosuutta. Alkuperäisessä kohtauksessa on kolmiääninen etninen trio soraanosolistin lisäksi. Melodiassa Tuomela on hyödyntänyt Iivana Onoilan sata vuotta sitten äänilevylle laulamaa Lemminkäisen virttä. Paavo Haavikon tekstissä Saaren emäntä valittaa tyttärensä kuolemaa.

Johann Strohofer oli itävaltalaissyntyinen, etupäässä Kuopiossa vaikuttanut urkuri-säveltäjä. Hän suoritti urkudiplominsa Wienissä, mutta säveltäjänä hän lienee ollut itseoppinut. Strohofer toimi urkujensoiton opettajana ja tunsi Bachin musiikin perinpohjin. Hänen tuotantonsa sisältää urkuteosten lisäksi vokaaliteoksia. Fantasia "Nyt hätä maassa suuri on" on Strohoferin kunnianhimoisin urkuteos, jossa d-doorisen kirkkosävellajin ja d-mollin rajoja venytetään äärimmilleen. Teoksessa on 2 laajaa fuugaa. Sävellyksen cantus firmus (koraalimelodia) on sama kuin virressä "Sun kätes Herra voimakkaan" (virsi 577).

Jouko Linjaman Suomalainen sielunmessu op.100 perustuu Mikael Agricolan raamatunsuomennoksen teksteihin ja se on sävelletty Tuusulan Paijalan hautausmaan 100-vuotisjuhlaan vuonna 1996. Vuonna 2007 tuli kuluneeksi 450 vuotta Agricolan kuolemasta. Agricolan vuonna 1548 tekemä Uuden Testamentin suomennos on ensimmäinen raamatunsuomennos. Linjama seuraa sävellyksessään katolisen kirkon sielunmessun kaavaa, Osat ovat Introitus, alkurukous, Graduale, ennen evankeliumia, Tractus, psalmin jakeita, Offertorium, kolehti ja Communio, ehtoollinen.

Sakari Mononen työskenteli sekä kirkkomuusikkona Kuopion Alavan kirkossa että opettajana Kuopion konservatoriossa. Mononen opiskeli Sibelius-Akatemiassa sävellystä Einar Englundin johdolla ja urkujensoittoa Tauno Äikään oppilaana. Monosen sävellystuotantoon kuuluu urkuteosten lisäksi yksin- ja kuorolauluja, pianomusiikkia, kamarimusiikkia ja sinfonia. 1960-luvulla Mononen aloitti säveltäjän uransa ajan radikaaleja virtauksia seuraten ja rivitekniikkaa hyödyntäen. 1970-luvulla hänen musiikkinsa tyyli muuttui helpommin lähestyttäväksi vapaatonaalisuudeksi. Tässä konsertissa kuultava Fantasia "Pogosta" kuuluu Monosen myöhäistuotantoon.

Einojuhani Rautavaaran neljä laulua käsittävä sarja Die Liebenden (1958-59) on alun perin pianosäestyksellinen sitoutuen keskieurooppalaiseen Lied-perinteeseen. Rautavaara itse on tehnyt myös jousiorkesteriversion ja hänen luvallaan kuullaan nyt urkuversio. Tekstit ovat Rainer Maria Rilken runoja. Lauluissa Rautavaara soveltaa dodekafonista tekniikkaa: sävelriveistä muodostuu moniääninen kudos, jota vasten piirtyy sävelvalinnaltaan vapaa lauluääni.
 

Tuomas Pyrhönen ja Anneli Hynninen
 

CRISANTEMI -
A Selection of Organ Transcriptions
Uusi levy ilmestynyt!

--

Osta levyt verkkokaupasta:

--

--

©Tuomas Pyrhönen
all rights reserved

tuomas

tuomaspyrhonen.net